kuulostaa ehkä säälittävältä, mut oon ylpee ittestäni et oon ollu jo yli kolme viikkoo sinkku :D
te ette ehkä tiiä mitä se on, ku ei vaan pysty sanoo ''ei'', vaikkei olis tunteita koko ihmistä kohtaan.
oon liian usein tehny ton mokan, eli seurustellu jonkun kaa, joka ei ees kiinnosta mua oikeesti.
mut vihdoin oon ymmärtäny, ettei särkyny sydän parane vaan sil et alkaa heti jonkun uuden kans.
en tiiä oonks turhan hätänen ku sanon näin, mut must vaa tuntuu et oon löytäny sellasen jätkän mitä oon ettiny.
se on söpö, se kuuntelee, se saa mut aina nauramaa, se ei häpee mua ja pitää must just tälläsenä ku oon.
onkohan tollane poika liian hyvää ollakseen totta ?
kaikenlisäks mua pelottaa olla se, joka kysyy tyliin et ''haluuks olla munkaa yhes''.
mun mielestä se on aina ollu jätkien tehtävä, mut jos ootan liian kauan, onkohan se sillo enää ees kiinnostunu musta ?
mua jotenki arvelluuttaa, ettei meijän jutusta tulis mitään.
toivottavasti tähän löytyy joku ratkasu, ja parhaimmas tapauksessa heli ei oo enää kauaa sinkku (;;
saa nähä miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti